MTB

Maastoenduroa Mäkkylässä

Tekaisin kotikulman Mäkkylän kalliolle muutaman endurohenkisen radan. Radat on pituudeltaan 1 - 3 minuuttiin, teknisyyttä löytyy ja takaisin lähtöpaikoille pääsee helposti ajamalla. Nyt kun tuli Gopro hommattua niin alla videokyhäelmä enskaradoista.


 Enduroa Mäkkylässä from Janne Varonen on Vimeo.


Maastopyöräilyä Helsingissä



Pääkaupunkiseutu tarjoaa todellisia helmipaikkoja maastopyöräilyyn. Alueen ominaispiirteisiin kuuluu runsaat kalliobaanat jollaisia en ole muualla päässyt ajamaan. Myös teknisyyttä riittää ja täysjoustopyörä onkin melkeimpä välttämättömyys hauskaan ajamiseen.  Hallainvuori-Kivikko alue on yksi parhaista mestoista jossa riittää haastetta ja tekemistä pitkäksi aikaa. Käytiin Aapon kanssa ajamassa vuoden 2012 Pivot cupin enduroradat märässä kelissä. Vaikka rapa lensi ja juuret oli liukkaita oli alueen pätkät hyvin ajettavissa.

Aapo lähestyy teknistä linjaa Hallainvuoren kallioilla.

Kuumottava linja

Aapo teknisessä luiskassa

Kirjoittaja samassa luiskassa eri linjalla

Hallainvuoren maastotyyppiä

Aapo & Kona  enska ek:n teknisessä nousussa

Ruunaan koskikierros

Melonnan, patikoinnin ja kalastuksen lisäksi Ruunaan alueelta löytyy muitakin aktiviteetteja. Retkeilyalueen polkuverkosto tarjoaa hyviä reittejä maastopyöräilyyn. Rengasreittinä noin 32 km pitkä koskikierros on suhteellisen helppopätkä ajaa, mutta tarjoaa kuitenkin kivoja elementtejä eli ajettavaa pitkosta, vauhdikasta kangaspolkua, lyhyitä teknisiä kivikoita ja yhden kantopätkän Huuhkajan vaaralle. Jos koskikierros tuntuu liian lyhyeltä tai pitkältä alueella olevat useat veneylityspaikat mahdollistavat monipuolisia reittimahdollisuuksia. Kannattaa siis ottaa kajakin lisäksi maastopyörä mukaan jos omistaa sellaisen. Reitin pystyy ajamaan vaikka jäykällä rungolla, mutta mukavuutta lisäävät joustot pyörän molemmissa päissä.

Alla muutama kuva koskikierrokselta, joka käytiin Janin kanssa ajamassa aurinkoisena päivänä. Aikaa kului 3h 25min eikä tarvinnu kiirettä pitää.

Haapavitjan riippusillalla

Puron ylitystä Neitijärven itäpuolella

Huuhkajanvaaralle noustessa joutuu pyörää kantamaan lyhyen pätkän. Huipulla odottaa näköalatorni johon kannattaa kiivetä.

Reitillä olevat pitkokset ovat kaikki ajettavia. Ilmeisesti maastopyöräilijät on jotenkin huomioitu niitä rakennettaessa, kun isompien mutkien tekemistä on vältetty.

Vauhdikasta kangaspolkua jota reitillä riittää.

KOLINPOLKU


Kesän ohjelmassa oli testata Kolilta Joensuuhun menevän retkeilyreitin soveltuvuus maastopyöräilyyn. Ns Kolinpolku lähtee Ukko-Kolilta ja etenee Herajajärven kierroksen ja Kolvanan Uuron rotkolaakson kautta Kontiolahden Uuroon, josta voi jatkaa matkaa yhdysreittiä Joensuun ympäri kiertävälle Jaamankierrokselle. Pituutta reitillä on Kolilta Uuroon jotain 60 km.

Toukokuun lopussa päätettiin Leskisen Janin kanssa lähteä korkaamaan polkua Kolin suunnasta. Olimme kuulleet, että reitti on vaativa ja pyörää joutuu kantamaan/työntämään usean otteeseen. Päätettiin kuitenkin ajaa polku tai vaikka kantaa, mutta kulkea kuitenkin reitti läpi. Lähtöpaikaksi valittiin Jeron tie, koska Kolin kansallispuitossa on poluilla pyöräily kielletty. Jeron tieltä suuntasimme polkua Ryläyksen vaaralle ja sieltä edelleen vaarojen lakia pitkin etelän suuntaan. Noin 6 km kohdalla Janin takavaihtaja osui kiveen ja repeityi korvakkeineen irti. Tämä yritys päättyi sitten lähimmälle tielle johon soitettiin evakointi kuljetus. Tällä yrityksellä edettiin noin 7 km ja aikaa käytettiin 2 ja puoli tuntia. Tästä matkasta ajettiin noin 2 km ja työnnettiin ja kannettiin 5 km. Tämä pätkä ei siis sovellu maastopyöräilyyn ja kannattaa kiertää teitä pitkin, patikoijalle polulta aukeaa hienoja maisemia Pieliselle ja Herajärvelle.

Lähtöpaikalla Jeron tien varressa.

Ryläyksen rinteiltä avautui hienoja maisemia.

Tähän loppui eka yritys, kun takavaihtaja osui kiveen.

Kun pyörät oli saatu takaisin kuntoon oli aika suunnata jatkamaan reitin ajamista. Matkaa jatkettiin siitä mihin lopetimme toukokuussa eli Heraniemen tieltä. Tästä eteen päin polku oli 25 km erittäin vaativaa ajettavaa teknisesti ja fyysisesti, mutta kantamista ja työntämistä tuli aika vähän. Kolvanan Uuron eteläpuolella reitti helpottui huomattavasti tarjoten kuitenkin teknisiä piristyksiä ja vauhdikkaita laskuja Uuroon saakka. Uurosta jatkettiin vielä Jaamankierrokselle ja sitä pitkin Onttolaan. Tälle pätkälle tuli mittaa 65 km ja käytettiin aikaa 8h. Pätkää voi suositella maastopyöräilyyn sellaiselle joka ei pelkaa pieniä kantamisia ja tykkää teknisestä polusta. Märällä kelillä polku on todella haastava. Onneksi meillä oli tuuria että kivet, juuret ja kalliot oli kuivia. Alla muutama kuva reitin varrelta.

Hyvää ajettavaa jossain Ahvenlammen tienoilla.

Reitti kulkee hienoissa meisemissa järvien- ja jyrkänteiden läheisyydessä

Jani nautiskelee polusta jonka pintana vuorottelee kallio ja kangas.

Tätä joutuu harrastamaan reitillä, mutta se kuuluu osana maastopyöräilyyn.

KARHUNPOLKU

Viime talvena lyötiin Leskisen Janin kanssa lukkoon päivämäärä milloin ajetaan maastopyörällä Karhunpolku  Kuhmon Teljosta - Lieksan Patvinsuolle. Kun etimme tietoa reitistä sitä kehuttiin maastopyöräilyyn poikkeuksetta kaikissa kirjoituksissa ja tämä vain lisäsi odotusarvoja reitille.

Kun h-hetki koitti päätimme ajaa reitin pohjoisesta etelään kahdessa päivässä. Eka päivä Teljosta Neitikoskelle ja toka päivä Neitikoskela Patvinsuolle, tällöin päivämatkat saatiin aika yhtäpitkiksi noin 70 km mittaisiksi. Kuljetukset järjestettin viemällä toinen auto Patvinsuolle josta toisella ajettiin Ruunaan retkeilykeskukseen josta edelleen ostokuljetuksella lähtöpaikalle.

Lähtöpaikalla Teljossa

Polku seuraili alussa Jongunjokea useita kilometrejä josta sitten suuntautui Änäkäisen kautta Naarajoen varteen ja Ruunaan alueen Metsähallituksen opastuskeskukselle. Heti alusta pitäen polku osoittautui hyväksi reitiksi ajaa sisältäen vauhdikkaita polkuosuuksia, pitkoksia, jyrkkiä ylä- ja alamäkiä sekä teknisiä kivikoita. Reittiä olisi voinut helpottaa käyttämällä metsäautoteitä, mutta emme lähteneet tälle linjalle. Vaikka etapilla tuli muutama kanto olisi hienoja harjupätkiä lampien välissä jäänyt ajamatta jos olisi teitä pitkin lähtenyt oikomaan. Reitti on merkitty maastoon kyltein ja maalauksin, mutta kartta oli hyvä olla matkassa, koska vanhat maalaukset olivat osin karisseet pois tai metsänhakkuut olivat poistaneet puut reitin varrelta.

Alussa polku seurailee Jongunjokea

Vaikka reitin varrella on tehty metsänhakkuita on polun kohta jätetty puhtaaksi. Vain merkinnässä on puutteita.

Tyypillinen maisema karhunpolulla: kapea harju jonka molemmilla puolilla suot tai lammet. Kun kelitkin suosi oli reitti hienoa ajettavaa.

Taukoa reitillä

Änäkäisen kohdalla voi tutustua sotahistoriaan. Kallioon louhittu luola kannattaa käydä kattomassa.

Tekninen tauko. Vaikka reitillä oli paljon kivikkoa vain yksi sisärengas jouduttiin vaihtamaan.

Polulle osunut myrsky pisti pyörää kantamaan.

Polulla eka päivän iltana.

Eka päivänä ajettiin polkua Ruunaan Metsähallituksen opastuskeskukselle, josta tietä pitkin Neitikoskelle jossa palautusjuoma, ruoka ja sauna tekivät terää ja uni tuli ihan houkuttelematta.

Toka päivänä ajo jatkui opastuskeskukselta polkua Neitikosken kautta Ruunaanjärven laidalle, josta Särkkäjoen, Pitkäjärven kautta Patvinsuon luontotalolle. Päivän alussa meni muutama kilsa, että saatiin taas koneet käyntiin johon auttoi hyvä polku hienoissa maisemissa. Toisen päivän etappi oli maastollisesti helpompaa, joka ei ollut ollenkaan huono kun edellinen päivä kuitenkin tuntui lihaksissa ja perillä Patvinsuolla tuntui jo oikeasti siltä että pyörällä on ajettu muutama kilsa. Reitti kannattaakin ajaa näin päin jos haluaa huomioida maastonvaikeuden ja väsymystilan seuraavana päivänä.

Toisen päivän etappi sisälsi useita kilometrejä pitkosta. Pitkoksien takian joutu kantaamaan noin 100 metriä. 

Reitillä on runsaasti taukopaikkoja, joiden varustus vaihtelee nuotiopaikasta autiotupaan.

Jani harjupolulla Särkkäjoen maastossa.

Ennen maalia piti ottaa jo vaateria.

Kokonaisuutena suosittelen ehdottomasti reittiä maastopyöräilyyn. Rettiä voi myös ajaa osissa hyvän tieverkoston ansiosta. Koko retti kannattaa ajaa polkua pitkin jos on täysjoustopyörä, lukkopolkimet ja tykkää teknisistä paikoista. Muuten kannattaa Teljo - Änäkäinen välillä sekä Särkkäjoki - Inarintie välillä käyttää tieuria. Karjalankierroksen Lieksan karttalehdeltä voi reitin suunnitella helposti etukäteen.

Mittasimme ajetun matkan ja polulle kertyi meidän mittareiden mukaan pituutta 146 km, aikaa kului taukoineen eka päivänä 8,5 h ja toka päivänä 8h. Juomat ja energiapatukat höystettynä Neitikosken lounaalla ja aamupalalla oli tarpeen kun kilocaloreita paloi noin 4500/päivä. Reitillä tuli useita kaatumisia, joten sidetarpeet oli hyvä pitää mukana, mutta niitä ei onneksi nyt tarvittu.