mukavaa, vaikka...

...leirin pystyttäminen kesti kolome tuntia...

...saunapuut oli märkiä...

...kajakki ajatteli haljeta...

...kaverit touhuaa outoja...

...linjat on vähän hakusessa...

...buuffi ei lävähdä...

... ? ...

Pite, paikka pientä ihmistä varten

Jos elämässäsi joskus tuntuu siltä, että kaikki jollaintapaa... pettää, niin äläpä huoli: Pite ei petä koskaan!
Kävimme PoksWaterin osajoukolla pikamatkalla Pitejoelle, ja maanantaista keskiviikkoon (noh, kaksi tuntia meni torstain puolelle) kestänyt reissu ei siis, taaskaan, tuottanut pettymystä. Jo pelkästään se, että aina opettavaisten Kuusaan treenien ohella pääsee hetkeksi melomaan ihan oikeita koskia, riittää pienelle ihmiselle pitkäksi aikaa, puhumattakaan hyvästä seurasta ja ainaisesta auringonpaisteesta. Viva la Pite!

Kohta lähtee...

...käsistä?

Jarmolla lähtee...

...samoin Jykällä.

Tästä lähin mun tulevissa kuivapuvuissa on kusivetoketju. Jos siis on rahaa ostaa vielä kuivapuku(ja).

Kyllä Olankin melonnasta huomaa, että Kuusaalla on käyty...

...puhumattakaan herra Halosesta.

Luiskan vasemmassa reunassa pohditaan.

Tosta se menee. Niin kai sitten.



Ola paukuttaa.

Puupää valmistautuu.

Tässä kohtaa voisi todeta ruotsalaisittain: "fy fan, var är linjen!?"

Pokspoks! Honton lämmin syli odottaa.

Melonnan jälkeen aika kuluu mukavasti Poksbaarissa.

Poksbaarin baristamestari himself.

Herra Halosen vaellus jatkui Piteltä länteen, joten hänen kameransa sisältö on vielä mysteeri. Tältä erää näin, mutta vielä on kesää jäljellä!

Vilppulankoski, Munahontto 27m3/s

Autot kaarsivat helteisessä kesäkuun säässä Vilppulankosken p-paikalle ja edessä oli päätäpohjaan meininkiä Vilppulankosken Munahontossa. Virtaama oli käyrän mukaan noin 27 mottia sekunnissa. Munahontto oli hieman maukas ja hapokas jälkimakuna pientä huutia akanvirrassa. Kärryjä, splitukoita ja voltteja lävähteli aurinkoisessa illassa. Koskesta löytyi lisäksi kaksi surfattavaa aaltoa honton yläpuolelta. 

Aapo honton syleilyssä

Hontto suosii oikean käden liikkeitä, mutta vasemmallekin lähtee

Hyppyä veteen

Aapon ottama maksamaton mainoskuva, odottelemme ilmaisia poxeja ja lehtiä

Tommi in action

Tommi lähdössä volttiin

Kärryä

Volttia

Vilppulasta siedettävän matkan päästä  Laajavuoresta löytyy myös hyvää enduro-polkua

Neitikoski - Tivdia - Kinkkubingo

Kevään lomaviikon ohjelma oli otsikon kaltainen. Melonnat aloitettiin Neidiltä jossa virtaama oli noin 100 m3. Paikka oli hieman vaikeassa kunnossa, mutta kuitenkin hauska varsinkin back stabien harjoitteluun. Virtaaman ennustekäyrät näyttävät, että vesi ei enää Lieksanjoessa juuri nousisi. Pitää vaan toivoa, että sateet nostavat virtaamaa ettei tule liian kuivaa melonta syksyä Neidille.

Neidiltä suuntasimme rajan yli Venäjän Karjalaan. Kohteena oli taas Tivdian aalto Petroskoin pohjoispuolella. Matkalla tsekattiin myös Läskelänkoski, joka ei kuitenkaan ollut laskettavassa kunnossa vaan täysin kuiva voimalaitokseen johdetun veden vuoksi.

Läskelänkoski 

Perillä Tivdiassa odotti tällä kertaa murtuva suhteellisen kookas aaltohontto. Erittäin nopea ja jopa hieman jännittävä paikka tarjosi vauhdikasta menoa aurinkoisessa säässä. Paikalla oli runsaasti Venäläisiä melojia, kun viikko huipentui lauantaina freestylen Venäjän mestaruuskisoihin. Meidät kutsuttiin myös kisaan mukaan, jossa oli osallistujia runsaasti yhteensä 37 melojaa. Kisoissa melonta ylti semifinaaleihin ja sijalle 9 johon olin tosi tyytyväinen. Paula meloi naisten sarjassa 2. sijalle.

Tivdian aalto

Menoa aallolla

Paula kanttaa mc nastyyn

Paula ländää poreilevaan aaltoon

Paulan helixiä

Vääntöä kisassa

Voltitkin lähti jos aalto oli sopuissa muodossa

Miesten sarjan voittaja "doctor"  lähdössä back stabiin

Leiripaikka kosken niskalla

Kisajärjestelyjä

Tivdian kilpailujen jälkeen ajoimme takaisin Suomen puolelle ja kotimatkalla kävimme melomassa vielä Kymijoen Sittarännin Kinkkubingoa jossa virtaama oli 170 kuutiota. Spotissa keula osui vähän välillä pohjaan, mutta paikka toimi minusta niin hyvin kuin se voi toimia akanvirtoineen. Viikon freestylesetti oli paketissa ja antina hyviä settejä kolmessa eri paikassa maustettuna ripauksella erilaista kulttuuria.

Paula kinkkubingossa volttia..

...ja mäkkäriä

Vanhankaupunginkosken vesipuisto

Työpäivän jälkeen on hyvä käydä karistamassa päivän pölyt Vanhankaupunginkosken putouksessa. Päivän tuoma väsymys häipyy kummasti kun on kajakissa putouksen niskalla. Virtaama oli Oulunkylän mittarissa 100 kuutiota ja putous oli mainiossa kunnossa. Kokeiltiin meloa myös Dreijaa, mutta ei ollut melottavassa kunnossa kun meri vesi oli -7. Löydettiin akanvirrasta moottorisaha, joka harvemmin tulee vastaan vesillä liikuttaessa. Seuraavana päivänä käytiin uudelleen testaamassa Dreijaa kun virtaama 90 kuutiota ja merivesi +2 ja toimi. Vauhdikasta ja holtitontakin menoa mutta ihan hauskaa melontaa. Alla makupala videon muodossa putouslaskusta ja kuvia Dreijasta 90 m3 ja +2 spekseillä.


Vanhankaupunginkoski putous from Janne Varonen on Vimeo.

Dreija toiminnassa

Paula tekee kärrynpyörää Dreijassa