Sitten oli aika lähteä kohti länttä katsomaan millaista meinikiä Vossin joet tarjoaa. Otimme kuitenkin eka tavoitteeksi meloa Sogndaalista vielä 200 kilsaa pohjoiseen olevaa jokea, nimeä en muista. Sinne matkalla teimme kuitenkin "hienon" löydön, joka tarjosi sitten seuraavana päivänä kokonaisvaltaisen melonta elämyksen. Läksimme laskemaan ku niin hyvältä näytti takeoutista ja putinnistä sekä yhdestä kohdasta väliltäkin Sogndalselvan yläpätkää joka oli 5km pitkä luokitus 4-5. Joki muuttui kuitenkin eka kilsan jälkeen paljon jyrkemmäksi ja vaativammaksi mitä odotimme, eli jatkuvaa jyrkkää teknistä koskea ja pitkien möläyksien lopussa oli aina pitävät holet. Meinasi jo ruveta usko loppumaan ku tuntui että pätkä ei lopu millään. Sinänsä joki oli hyvää melottavaa, mutta kahdestaan reskutusjärjestelyjen tekeminen ja scouttaaminen oli hiton raskasta liukkailla lohkarekivisillä rannoilla. No pääsimme kuitenkin vain yhdellä hukatulla piilolinssillä ja kuoriutuneella rystysellä maaliin aamulla nautitun kahvikupin ja puuron voimalla. Teimme kuitenkin virhearvioinnin joen valinnassa ja tämä oli hyvä opetus taas jatkon kannalta. Jos haluaa paukuttaa jatkuvaa jyrkkää koskea kannattaa tämä pätkä käydä laskemassa, mutta korkealla vedellä ei kannata lähteä, ei oo akanvirtoja. Take outista ku käy kattomassa viimeisen suoran pystyykö sitä laskemaan niin voi tehdä päätelmiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti