sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Portugali melontakohteena

Teimme jo viime vuonna Paulan kanssa melontareissun Portugaliin. Reissusta jäi todella hyvä maku, joten tänä vuonna piti päästä uudestaan. Nyt matkasapluuna oli seuraava: autolla Helsinkiin, josta TAP Portugalin suoralla lennolla Lissaboniin, auto vuokralle lentokentältä viikoksi joka toimi samalla majoituksena. Mukana omat kajakit ja melat.
Viime vuonna saimme siis jo tuntua Porugalin  tarjoamiin melontamahdollisuuksiin ja totesimme jo silloin, että creekkaamiseen maa soveltuu erinomaisesti. Koska maassa on sadekausi kun meillä on talvi on jokien veden korkeuksien vaihtelut erittäin suuria. Tästä johtuen maan freestyle playspotit toimivat jos toimivat. No päätettiin nyt kuitenkin ottaa omat peliveneet mukaan ja lähteä etsimään jotain pelattavaa ja yksi haave oli päästä kokeilmaan surffausta meren aalloilla.

Meloimme reissussa Rio Minhoa, Rio Paivaa, Rio Vougaa, Rio Teixeiraa ja Atlantin aaltoja. Vettä oli vähintäänkin taas riittävästi ja melonta Minholla ja Paivalla oli varsinaista big water meininkiä. Minho joen Frieran aalto tarjosi järisyttävän hienon kokemuksen ison aallon melonnasta ja jäi sellainen fiilis, että tätä täytyy saada lisää. Näin ollen Tommi Lyttisen sanoissa piree suuri viisaus: "yritetään ottaa iso vesi haltuun".
Lopuksi haave merisurffauksesta toteutui Penichen alueella, joka on suosittu surffareiden keskuudessa. Tästäkin jäi positiivinen fiilis, joka täytyy kokea uudestaan. Myös varsinaisen surffailun saloihin pitää vielä tutustua.

Porugali on siis erinomainen koskimelonta kohde, jossa paras melontakausi on marraskuusta - huhtikuuhun. Melottavia jokia löytyy kymmeniä, joista on tehty hyvä opaskirja. Melottavien osuuksien vaikeudet vaihtelevat luokkien 1 - 6 välillä, joten kaikille löytyy kohteita varmsti. Maa tarjoaakin melontaseuralle oivan retkikohteen. Creekkipätkien melominen vaatii kaksi autoa, koska shuttlet ovat yleensä pitkiä suurien korkeuserojen vuoksi. Lisätietoja maan kajakkivuokraus- ja opaspalveluista saa minulta. Opaskirja maan joista on nimeltään: Portugal kayak, jonka on kirjoittanut Rui Calado.

Muutama esimerkki kustannuksista: lento 233 euroa / hlö meno-paluu, kajakin kuljetus lentokoneessa 35 euroa / suunta,  auto ja majoitus 185 euroa / viikko / 2 hloä.

Sitten kuvien kertomaa reissusta:

RIO MINHO:


Aamukahvilla Minhon varrella.

Paula ja Frieran aalto

Kirjoittaja Frierassa.

Minho-joessa vedenkorkauden vaihtelut ovat suuria. Kuvan veden korkeus on useita metrejä normaalia ylempänä.  Edellisenä iltana kuvassa näkyvät kiviset penkit olivat lähellä vesirajaa. Edellisenä vuonna kuvassa näkyvä kivinen ruokailuryhmä oli kokonaan veden alla.

RIO PAIVA:



Nodarin silta, jossa on pelipaikka pilareiden välissä. Tällä vedellä ei pilareiden väliin päässyt, joten piti tyytyä alapuolisiin aaltoihin.

Rio Paivan vedenkorkeus nousi sateiden ansiosta huippulukemiin. Joki tarjosikin vauhdikasta meininkiä

Paivan melontaklubi.

RIO VOUGA:


Portugalin joissa on paljon vaarallisia pohjapatoja. Tästä Rio Vougassa olevasta pohjapadosta lötyi hyvät linjat honttojen ohitse.
RIO TEIXEIRA:

Näkymä put in sillalta.

Olohuone ja keittiö, jossa aamiainen valmistuu ennen Teixeiran melomista.

Put in koski joelta kuvattuna.

Paula Teixeiran koskissa.

Pätkältä löytyi pohjapadon alta one move spot.

MERISURFFAUSTA PENICHESSÄ

Paula odottaa aaltoa.

Hyvä meininki!

Kärryjä aallon murtumisen jälkeen.

Tällaiset aallot olivat viimeisenä aamuna jossain Penichen ja Lissabonin välillä. Harmittavasti melontavarusteiden kuivaus oli välttämätöntä lentokoneen kilovaatimuksiin pääsemiseksi. Piti siis jättää kokeilematta, mutta joskus.....

2 kommenttia:

  1. Ai että tuo frieira näyttää maailmanluokan paikalta aaltonakin! Toivottavasti vettä riittää myös helmikuussa...

    VastaaPoista
  2. Myöskin kerrassaan upeita maisemia!

    VastaaPoista