Näytetään tekstit, joissa on tunniste koskimelonta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koskimelonta. Näytä kaikki tekstit

maanantai 18. marraskuuta 2013

Härkäahonkoski, Haapajärvi

Tällä kertaa  melontakuumetta tiimimme jäseniin nosti Härkäahon koski Haapajärvellä. Syy, miksi Härkäahon koski oli jäänyt mieliimme kummittelemaan, oli yksinkertainen: saimme kuulla, tai pikemminkin nähdä, että sellainen oli jossakin päin keskistä Pohjanmaata olemassa. Tietolähteenä toimi tuo mainio sivusto, joka esittelee maamme vesiputouksia. Niinpä talven tulon täällä Oulun eteläpuolella siirryttyä hamaan tulevaisuuteen päätimme jatkaa ikuista projektiamme oikeaoppisen putouslaskutekniikan hallitsemiseksi ja suunnata tuon Suomen olosuhteissa harvinaislaatuisen näköisen droppikombon ääreen.

No, eihän se varsinainen kombo ole, mutta itse päädroppi oli vallan muhevassa iskussa, vapaan pudotuskorkeuden ollessa noin 2,5 m. Dropin jälkeinen allas oli melko lyhyt, ja allas purkautui kivisen oloiseen luiskaan. Jos haluaa nauttia melonnasta koko rahan edestä niin kannattaa ehdottomasti lähteä mutkittelemaan noin viidenkymmenen metrin lähestymiskoski niskalle. Niinhän mekin oltaisiin toki haluttu tehdä, mutta puolivälissä olleet pintakivet saivat hieman epäröinnin tunnetta pääkoppaan, ei voi mitään, ja niinpä päätimme lähteä liikkeelle muutama metri dropin niskalta suoraan virtaan.
Herra X lähestyy. Kuvat ruutukaappauksia. Kuva: Vimmu, muut kuvat  Herra Halonen.
Ratkaisu oli toimiva, ja rohkeasti dropin ensimmäisenä tiimistämme haltuun otti mr. Gokkola alias herra X him self, ajautuen hivenen oikealle ja jääden hieman hankalaan asentoon könkään ja kallion vierustalle. Mutta tärkein oli tehty ja proben vaativa tehtävä kunnialla täytetty! Ei vaarallisia kiviä alla ja linjan pystyi niskan aallon jälkeen pitämään: siispä riittävän vasuriin. Aijai että oli kivaa! Ei näitä täällä liiemmälti ole, tämmöisiä! Herra JK paukautti dropin myös tyylikkäästi, jääden hetkeksi nauttimaan  dropin jälkeisen luiskan antamasta vauhdin pysähtymisen tunteesta.

Poks!

Tämän uljaan kokonaisuuden ollessa ihmisten omin pikku kätösin tekemä, ei  kukaan liene pysty satavarmaa takuuta antamaan siitä, mitä kaikkea mahdollista veden sisällä piilee. Hyvin se poksahti, eikä kellään kolissut. Dropin alla kahlailukaan ei paljastanut mitään poikkeuksellista. Rannat ovat dropin kohdalla melko murenevat, ja pelastustöihin meno kannattaa suunnitella etukäteen. Parin sadan metrin päässä on aika imevän näköinen pohjapato, mutta virta putouksen jälkeen rauhoittuu ja aikaa uimis/pelastustöihin kyllä pitäisi olla riittävästi. Paikalliset tietävät kertoa, että isommalla vedellä dropin jälkeinen allas  muuttuu häijymmän näköiseksi. Vesimittaria ei olla ainakaan vielä löydetty, mutta itse paikalle löytää näiden ohjeiden avulla. Suosittelemme, erityisesti melonnan letkeyttä haittaavan pään sisäisen toukan koulutukseen, vaikkapa ohikulkumatkalla pohjoiseen/ etelään!
Jykä nauttii surffeista dropin jälkeisen luiskan hontossa.

torstai 22. maaliskuuta 2012

Uganda 2012

Kymmenen päivän big water reissu Ugandan Valkoiselle Niilille on takana ja käteen jäi paljon kokemusta isoista aalloista, Afrikan luonnosta ja paikallisesta kulttuurista. Tripin suunnitelma oli yksinkertainen: itse varattu lento Entebbeen ja majoitus kyydityksineen tilattiin Hairy Lemonin saarelta aivan Nile Special aallon läheisydestä. Homma toimi, eikä tarvinnu kuin keskittyä melomiseen ja olemaan ruoka-aikaan saarella syömässä. Majoituimme saarella pieneen mökkiin jossa oli käytännössä seinät, katto ja sänky. Yölliset pitkähäntäisten elukoiden liikkeet katolla ja seinissä häiritsivät jonkin verran yöunia, joten teltta on varmaankin parempi vaihtoehto majoitukselle saarella. Majoittuminen Heiry Lemonissa mökissä tai teltassa sisältää kolme ateriaa päivässä. Ruokien taso on hyvä ja lisäkuluja tulee tulee ainoastaan pulloveden, virvokkeiden ja makeisten ostamisesta, jotka nämäkin saa saarelta.


Hairy Lemonin ravintola

Mökkimajoitus

Kyyti mantereelta saarelle
Saaren eläimiin kuluva apina aamupalalla

Meloimme alueella kahdesti ns second day tripin, jonka kosket vielä toimii vaikka joen yläjuoksulle tullut voimalaitos on muuttanut virtaamaa huomattavasti korkeammaksi ainakin tällä hetkellä. Melontapätkä sisältää useita isovetisiä 3+ koskia joissa löytyy pelipaikkoja veden korkeudesta riippuen. Pätkällä on myös jämäkämmät viitosen kosket: Kalagala, Itanda ja Hypoxia, jotka ovat jokainen omassa haarassaan. Laskimme Kalagalasta ja Itandasta alaosat, suurempien möläyksien jäädessä odottamaan seuraavaa kertaa. Parhaimmat pelimestat pätkällä oli superhole ja nimetön hontto joita pelattiin runsaati matkan varrella. Vaikka pätkän koskissa on selvät ja helpot linjat on kuitenkin eka kerralla syytä olla joku linjojen näyttäjä mukana, koska joki haarautuu koskissa poikkeuksetta useisiin haaroihin ja rannalta tarkastelu on todella hankalaa kasvillisuudesta johtuen. Linjojen näyttämiseen suosittelemme paikallista melojaa Zagaa, joka lähtee mukaan melomaan mielellään ja näyttää linjat koskiiin. Kaveri on todella avulias huippu tyyppi ja pro melomaan joen aalloissa. Jos haluaa Zagan näyttämään linjoja löytää kaverin Nile Specialin aallolta melomasta tai töistä Heiry Lemonin saaelta. Opaspalvelua on syytä kysyä häneltä suoraan, koska kaverin "pomo" ei tykkää jos hänen kajakkifirmansa ohi oma työntekijä tarjoaa palveluja. Zagalle kannattaa maksaa pieni korvaus linjojen näyttämisesta.


Paula Superholessa. Kuvassa aamupaivän virtaama, veden noustessa paikka muuttuu huuhtovaksi.

Nimetön hyvä hole laskupätkällä

Paulan voltti nimettömässä holessa

Kuuluisista peliaalloista melottiin Nile Specialia ja Malalua. Veden ollessa huomattavasti korkeammalla, kuin ennen uutta voimalaitosta niin kuuluisa Club wave ei toiminut kertaakaan reissun aikana. Nile Special toimi aamupäivällä silloin kun siihen pääsi juuri melomalla sisälle ja parhaiten juuri ennen auringon laskua virtaaman ollessa suurimmillaan. Tällöin aaltoon pääsi helposti melomalla sisälle ja aallon murtuva osa mahdollisti harjalle pääsyn. Muina aikoina aalto murtui koko ajan pohjalle asti ollen aika agressiivinen ja vaikea surffattava. Aallon koko yllätti paikanpäällä ja hyvän paikan tulle siitä sai aika mielettömiä ilmoja bluntteihin. Kokemusta oli myös ottaa aallolta "turpaan" silloin kun se murtui pohjalle asti ja homma lähti käsistä.


Aaamun virtaama. Kivistä pystyi päättelemään aaltojen toimivuutta.  

Iltapäivän virtaama. Päivän vaihteluväli oli jopa  yksi metri. Tällä virtaamalla alkoi Malalu toimimaan.


Nile special
Paula specialissa


Kun sai paikan lähti hyviä siivuja
Henkka oli viettänyt alueella jo usean kuukauden, joka näkyi miehen ihon värissä ja melonnassa.
Henkan pan am
Nile specialin oma lisko, joka tuli aina poseeraamaan kun piti taukoa kalliolla.

Hairy Lemonista noin tunnin tasaisen melonnan päästä alavirrasta löytyy Malalun aalto, joka toimii vain illalla korkean veden aikaan. Malalulla käytiin melomassa neljänä iltana ja aalto on paras, jota olen koskaan melonut. Aalto on vähän vino, mutta mahdollistaa liikkeet molemmille käsille. Kuten muutkin alueen aallot niin myös tämä on herkkä vedenkorkeudelle. Meille sattui onneksi vain viimeisellä setillä huono tuuri, jolloin vesi nousi liian korkealle setin lopulla. Aallolta pääsee takaisn Hairy Lemoniin mopo tai autokyydillä, jonka saa varattua saarelta ennen lähtöä. Malalusta jäi mieleen isot ilmavat liikkeet ja eräs hetki etusrffissa jossa noin 1,5 metrinen lisko ui ylävirrasta ja sukelsi juuri enne kajakkia veden alle :-)
Malalu. Iso aalto hyvällä akanvirralla.


Back blunt 
Paula ja vasurin bluntti
Paulan blunttia oikealle
Malalussa
Hyvä meininki
Ei sen tämän kummempaa tarvii olla!
Zaga Malalussa. Zaga oli aloittanut melonnan 3 vuotta sitten ja veti kyllä huimia surffeja joista  ei ilmaa puuttunut.
Zagan air screw

Uganda kannattaa nähdä ja kokea! Matkan järjestäminen on helppoa Hairy Lemonin kautta, ilma on lämmintä, vesi on lämmintä, koskissa on big water meininki ja luonto yllättää vihreydellään ja äänekkyydellään. Reissaaminen alueelle auttaa samalla paikallisia ihmisiä!

Muutamia asioita jotka kannattaa muistaa:
- maahan tarvii passin lisäksi viisumin, jonka voi ostaa kun saapuu lentokentälle, maksaa 50$
- rokotukset ja lääkkeet, malaria ja kaikki muut mahdolliset, todistus keltakuume rokotuksesta, voi joutua esittämään
- liikenne maassa on kaaottista, mennessä mentiin autokyydillä yöllä kentältä Hairy Lemoniin, emme suosittele, kannattaa matkustaa valosan aikaan
- puhelimet ei joen läheisyydessä toimi
- tilattu kyyti ei välttämättä tule, kannattaa siis varata valoisaa aikaa kävelyyn lähimpään kylään josta voi ruveta järkkäämään kyytiä, nimimerkillä kokemusta on
- omat kajakin kiinnitysliinat mukaan, niitä ei yleensä ole autokuskeilla

Linkejä:
Hairy Lemon
Ulkoministeriön matkustus ohje






tiistai 12. heinäkuuta 2011

Vålån

Forsguiden : "Vålån är en fantastisk sträcka för de som gillar brutal utförspaddling"

Forsguiden lupaa brutaalia utförspaddlingia, mutta ei se nyt niin kauhean brutaalia ollut kun mittatikussa luki noin 20. Pätkältä löytyy kuusi möläystä ja lelliä melontaa möläysten välillä. Tai siis niin no no niin no, me ei taidettu löytää kuin viisi. Mukava joki, mukava päivä. Kannattaa meloa jos on mahdollisuus.

Put in ja take out

Pätkän eka möläyksen alku...

..ja loppu


Aapo ja Ingeborgsfallet
Tommi ja LIUSKA

LIUSKA ylhäältä päin kuvattuna


Jos Steven Seagal on yhden ilmeen näyttelijä, niin tässä Teille yhden ilmeen meloja!